Pikkiksen ja Ninjan blogi

Päivän ensimmäiseltä radalta nolla. Nyt siis kasassa 6 nollaa sm-kisoihin ja olisikohan 4 nollaa (ilman voittoa) mm-karsintoihin.

Päivän kaksi muuta rataa oli piirinmestaruusradat. Ekalta radalta toiseksiviimeiseltä esteeltä kielto en käskyttänyt tarpeeksi ja koira oli hiukan hämillään aiemmasta tilanteesta joten ei uskaltanut huonolla ohjauksella hyppyä hakea. Tästä härdellistä lopputuloksena 5,05. Piirimestaruus skabassa ekan radan jälkeen toisena tai kolmantena. Tokalla radalla paljon varmistelua ja aika täpärällä tuntui olevan kokoajan, johtuu varmaan siitä että varmistellessani pyrin olemaan koiran lähellä ja siinähän on sitten kiire. Yksi rima tippui ja muurin palikat. Näiden kahden virheen päässä oli piirinmestaruus, hitaammalla tahdilla ne varmaan olisi pysyneet mutta hyvähän sitä on jälkikäteen jossitella. Joka tapauksessa agility on vauhtilaji ja koiralle vaan pitää opettaa että se keskittyy hyppyihin vaikka joutuisi suorittamaan ne “yksin” tai minun takana. Lopulta sijoituimme piirinmestaruuksissa neljänneksi. Ei huonosti tämäkään, kun ottaa huomioon vaikka koira iän. Onneksi se on nuori, joten ehdimme yhdessä oppia vielä paljon.

Tänään käytiin luonnetestissä ja videot latautuu parhaillaan. Luulin että Ninja olisi ollut rohkeampi (haalari, kelkka), mutta peruscockeri siellä taitaa sisällä olla pisteiden perusteella jokatapauksessa. Kouluttamisen kannalta Ninja on minulle aivan riittävän kova koira. Kelkan reaktiot pääosin arvasin, hyökkäyksessä oli mukavan rohkea ja pimeässä tosi nopea toimimaan. Haalari yllätti minut, en olisi uskonut että jää noin pahasti muistiin. Mielenkiinnolla nyt MH-kuvausta kohti jos paikka jostain saataisiin, siellähän taitaa haalarin ja räminän päästä katsomaan nopeammin mikä on mielestäni Ninjalle luontaisempaa, nyt jäi kaihertamaan kun ei saanut tarkistaa heti tilannetta, mutta sehän luonnetestissä on tarkoituskin. Erittäin vilkkaaksi en ehkä olisi itse arvioinut, mutta mh-kuvauksessahan sekin tulee erilailla ilmi kun siinä on “rauhoittumisosio”. Oikein mukava päivä oli ja paljon kiitoksia kuvaajalle!

Video1 http://www.youtube.com/watch?v=3M6T5vqZ1oQ
Video 2 http://www.youtube.com/watch?v=IQkWe5aQ7n4

Osa-alue pisteet:
Toimintakyky, kohtuullinen +1
Terävyys, pieni ilman jäljelle jäävää hyökäyshalua +1
Puolustushalu, pieni +1
Taisteluhalu, kohtuullinen +2
Hermorakenne, hieman rauhaton +1
Temperamentti, erittäin vilkas +1
Kovuus, hieman pehmeä +1
Luoksepäästävyys, hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin +3
Laukauspelottomuus, laukausvarma +++
loppupisteet 140

Tosi lähelle samanlaiset osa-alueet kuin Pikkiksellä. Pikkis vain pääsi pannasta karkuun ja se laski sen toimintakyky- ja puolustushalupisteitä. Herää kysymys että teenkö minä kaikista koirista samanlaisia? Noh, Nellillä oli kyllä erilaiset pisteet mutta se tulikin aikuisena meille. Suuria yllätyksiä ei tullu ja elämää jatkuu agilityn parissa. Ensi vuoden sm-kisoja varten on kasassa nyt 5 nollaa, joista kaksi tuplaa. Nyt vaan treeniä treeniä ja serti jahtiin.

Käytiin Maaningalla hyppärillä ja nollahan sieltä tuli! Ajalla -0.29 eli täpärälle meni, mutta rehellisesti sanottuna kuullessani ihanneajan 34sek olin jo epäuskoinen että siihen päästäisiin. Yksi virhe radalla sattui, pituuden jälkeen koira haki putkea vaikka piti mennä päin vastaiseen suuntaan muurille, tässä paloi aikaa mielestäni noin 2-3 sekuntia, joten odotin että yliaikaa olisi ollut vähintään sen verran. Tuota virhettä huomioon ottamatta sujui oikein hyvin, koira hoiti hommansa paremmin kuin minä, minulla olisi ollut parannettavaa koiralla ei. Hyvillä mielin kohti ensi viikonlopun sm-kisoja ja tässä on myös ensimmäinen nolla ensi vuoden yksilö sm:iä varten.

Kirjoittelu on jäänyt, mutta harrasteltu on silti.

Ninja on saanut kolmosissa vitostuloksia, pari yliaikanollaa ja yhden hyppärinollan sijoituksella 4. Parempaan suuntaan ollaan siis menossa. Käytiin myös osteopaatilla ja lantio oli vinossa sekä siksi lihakset vähän toispuoleiset ja koirakin vino. Nyt ollaan keskitytty suorassa ravailuun mm. juoksumatolla. Kaksi viikkoa Ninja oli täysin treenitauolla ja perjantaina tehtiin yksi treeni. Ekaa kertaa hallin keinonurmella, rimat oli ihan alhaalla 25cm. Vauhtia oli tauon jälkeen meille molemmille liikaa, mutta mahtavaa nähdä että sitä vauhtia on noin paljon! Nyt vaan pitää hioa yhteistyö siihen malliin että saadaan se kaikki vauhti käyttöön radoilla. Ja muistaa palkata koiraa, jotta vauhti ei katoa. Treeniin jälkeen pohdin että jos nyt muutaman kuukauden keskittyisin Ninjan kanssa vain treenaamiseen ilman kisaamista ja koittaisin kisata Pikkikselle muutaman nollan ensi vuoden sm:iä varten, jos suinkin mahdollista. Nimittäin Pikkiksen kanssa tuntuu luistavan nyt oikein hyvin. Mutta voi olla etten malta olla kisaamatta Ninjalla kuitenkaan, eikä se haittaa, lähinnä vaan sitä ajattelin että jos ei nollia ole luultavimmin tulossa niin kisaaminen on vähän rahantuhlausta mutta jos tekee mieli kisata niin sitten pitää kisata.

Pikkisellä olen startannut muutaman kerran hyppärillä ja paras tulos on yliaika nolla, koira oli kaksi kertaa radalla hukassa. Johtunee siitä että yritin ohjata sitä kuin Ninjaa ja Pikkis olisi ohjautunut vähemmälläkin. Yksi hylky tuli siitä että koira jäi selän taakse ja ohjausta ei ollut, muuten sekin rata oli todella hyvä.

Tänään mennään kisaamaan hyppärille Maaningalle ja ensi viikonloppuna startataan Nastolassa SM-kisoissa JATin joukkueessa. Muutama meitä parempi koirakko jätti ilmoittautumatta joukkueeseen niin meille avautui paikka. Parhaamme aiotaan tehdä ja treenit on menneet tällä viikolla mahtavasti!

Heinäkuun ekana viikonloppuna on tarkoitus kisata seuraavan kerran, saa nähdä kummalla koiralla. Pikkiksellä ainakin jos saan sen menemään puomin kontaktin puhtaasti.

Ninjalla on sen verran valeraskautta että nisistä tulee maitoa. Reilun viikon on tainnut olla tuollainen. Kaippa se ohi menee.

Viestit kopioitu Toivo-ryhmän foorumilta (Jat Ry:n SM 2012 tähtäävä ryhmä).

25.4. Janakkalassa startattiin ekaa kertaa kolmosissa eikä ole hirveästi kerrottavaa.
Ekalla radalla pujottelun lopussa ajatukseni kerkesi harhailla tulevissa esteissä ja ilmeisesti se riitti saamaan koiran sinkoamaan kesken keppien eteenpäin. Otettiin kepit uusiksi joten 5 ja yliaikaa.

Toisella radalla kielto hypyltä, tein valssia, koira tulee sinne minne jalat vie. Ehkä se kokemuksen myötä alkaa uskaltaa suorittaa. Toinen virhe pujottelulta, hypyn takaakierto ja siinä valssin jälkeen koira bongaa puomin ja siitä kun edelleen laitan vaan väkisin pujottelulle niin eihän se onnistu.

Kolmannella radalla olin mukavasti edellä kun koira juoksee kannoille eikä suorita muuria, siitä kielto joka muutettiin vikalla esteellä hyllyksi. Koira juoksi viimeisen esteen ohi vaikka loppusuora todella oli suora. Tällä radalla nähtiin selkeästi se että koira ei ole lainkaan estehakuinen.

Kai sitä pitää positiivisesti ajatella, että ok reissu kun ei kuitenkaan 3 hyllyä ole kotiin tuomisina, mutta kyllä tosiasia on nyt se että kisaamalla ei tulokset parane vaan olisi treenaamalla saatava lisää estehakuisuutta. Tästä huolimatta taidetaan silti kisailla ja kartuttaa molempien kokemusta kun nyt toukokuussa on niin mukavasti lähikisoja.

1.5. Kuopio

4 todella mukavaa rataa, joista jokaisella tapahtui yksi pieni virhe. 3 x hyl ja 1 x 5 + yliaikaa muistaakseni.

Kielto tuli aidan takaakierrosta jonka koitin ohjata poispäinkäännöllä. Hylkyjen syyt oli aita takaakiertona, aita molempiin suuntiin, aita takaakiertona.

5.5. Orimattila

Melkein nolla, yliaikaa vain 0,47 sekuntia. Tuo yliaika taidettiin viettää puomin alastulolla, otin liikaa sivuetäisyyttä ja koira vilkaisi tuomariakin. Koulutuksellinen yliaika, enpähän heti vapauttanut kun eka tassu kontaktia kosketti.

Toiselta radalta rima alas ja 1.68 sekuntia yliaikaa. Eli aikaa ei ollut näillä radoilla yhteenkään hidastukseen ja me tehtiin kaksi. Ennen pujottelua ja ennen tuota tippunutta rimaa. Loistavasti meni nämä radat ja saan varmaan videotakin näistä kunhan muistan viedä muistitikun kameran omistajalle.

8.5. Jyväskylä

Hyl, putken väärä pää. Koira meni radalla nopeammin kuin koskaan, sain siis maistaa nopean koiran ohjaamista. Kohtaloksemme kävi putken vääräpää, enää minulla ei olekaan kovin kuuliainen koira, mutta laitetaan työn alle.

Hyl, puomin jälkeen veto ei toiminut vaan koira valitsi lähemmän putken pään. Lopussa hihkuin silti hyvin mennyttä rataa kun koira meni oikeaan päähän putkea niin aiheutin kiellon vielä siihen (tosin hylkyhän siis oli tullut aiemmin).

Olipahan mukavat radat silti, mahtavaa että tuosta koirasta löytyy tuolla tavoin vauhtia! Riittää kyllä minun tarpeisiin. Nyt vaan kontakteista muistutusta, oli turhan vauhdikkaat. Ja lisäksi reilusti putkiansoja tarvittaisiin treeneihin että minua ihan oikeasti kuunneellaan putkien kohdalla vaikken ehtisikään juoksulinjaa edellisillä esteillä korjata parhaaksi mahdolliseksi.

Tänään aloitimme Lauran opastuksella puomin ylösmenon harjoittelun längillä. Länget on rakennettu 3mm vahvuisesta rautalangasta. Hahmottamista on aluksi auttamassa teipin pala, ettei juokse ihan päin lankaa. Lisäksi laitoimme kaksi rimaa helpottamaan askelien kohdistamista. Selkeästi koira sai ajateltavaa ja askeleet haluamallemme kohdalle. Tänään kaksi treeniä. Seuraavat kaksi viikkoa pyritään tekemään mahdollisimman paljon toistoja.

Kävimme tänään Mikkelissä kisailemassa tuloksin

0 / -3,09 / sij. 3
0 / -4.76 / sij. 1 luva
0 / -3,28 / sij. 2 sert

Hienosti pysyttiin tavoitteessa ja kolmosiin noustiin huhtikuun aikana! Kisauran aloituksestakin on vasta hiukan reilu 2 kuukautta. Tästä on hyvä jatkaa harjoittelua, oppimista riittää kyllä kovasti molemmilla. Takana nyt 16 starttia joista 9 kpl nollia.

Tuo voittorata varsinkin jäi mieleen, koska siinä teimme “virheitä”. Koira ei osaa oikein aina lukea takaaleikkauksia ja kaksi kertaa menikin takaaleikkauksesta johtuen väärään suuntaan esteeltä ja kolmanneksi viimeisen esteen jälkeen minun ohjaus lähes unohtui joten kerkesi melkein karata aloitushypylle. Näistä virheistä huolimatta kuitenkin voittoon. Radalla oli myös kaksi hankalahkoa putkeen vientiä, kaksi putkea oli rinnakkain, joten periaatteessa koiralla oli aina 3 vaihtoehtoa mistä valita, mutta hyvinhän ne meni. Nuo kaksi muuta rataa meni sujuvammin, koska niistä ei erityisesti jäänyt mitään virheitä mieleen.

Kun nuo ajat kisoissa tuntuu olevan niin hilkulla, niin pohdiskelin josko tulevia SM-kisoja silmällä pitäen antaisinkin Pikkiksen ohjattavaksi jollekin kokeneemmalle ja nopsajalkaisemmalle. Ehtisihän sitä sitten itse tähdätä ensi vuoden kisoihin.

Olen aloittanut myös kosketusalustalle naksuttelua. Kummatkin ovat olleet meille outoja kapistuksia. Treenattu ollaan ainakin kolmena päivänä 8.4. 10.4. ja 11.4.  useamman kerran per päivä. Maanantaina sisätreenien jälkeen mentiin jo uloskin ja otettiin alustalle juoksemista ihan laukalla noin 10 metristä, palkkasin pallolla, sisällä olen palkannut nameilla. Olen yllättynyt miten hyvin koira on tajunnut tämän jutun. Tarkoituksena olisi viedä kosketusalusta kontaktille sopivan hetken tullessa. Kuivaharjoitellaan nyt kuitenkin vielä. Tämä taas on saanut miettimään että jättäisikö väliin Janakkalan 25.4. ja Kuopion 1.5. kisat. Josko tätä asiaa ehtisi saada paremmalle mallille 3 viikon sisällä ja voisi sitten kisata paremmilla mielin. Viikon 17 olen lomalla joten silloin ehtii hyvin tehotreenaamaan. Kovasti tuntuu ajatukset liitelevän ohjaajan vaihdosta parin viikon kisataukoon, taitanee kisatauko kuitenkin voittaa. Janakkalaan lähtö tai lähtemättä jättäminen ainakin selviää viimeistään huomenna kun ilmoittautuminen loppuu, olisihan sinne aika pitkä matka yksin ollutkin ajella. Ja Kuopiossa taas kisat on ilmeisesti hallissa, jossa seurata voi vain yhdeltä sivulta, joten tungosta ja kiirettä varmaan olisi luvassa.

Ninjakin teki pari kertaa kosketusalusta treeniä, mutta toistaiseksi kun tarvetta ei taida olla, niin keskityn kosketusalustan kanssa enemmän Pikkiksen treenaamiseen. Perjantaina ennen kisoja tosin tein päätöksen että Ninjalla saa olla juoksukontakti puomin ylösmenolla. Alkoi hiukan näkymään samoja epävarmuuden merkkejä kuin Pikkiksellä niin tein nyt tällaisen ratkaisun. Namialustan kanssa treeneissä Ninja oli varma mitä pitää tehdä ja kisoissa kontaktit oli jo lähesjuoksut, mutta treeneissä ilman namialustaa oli epävarma, siksi tämä päätös ja hyvin näyttää kontaktille osuvan, vaikka juoksee täysiä. Selkeästi esteestä tuli myös vauhdikkaampi näin.

Jyväskylä 9.4.

Ninja ensimmäinen rata
Vähän outo olo taas radalle mennessä. Rata vaati paljon valsseja, mikä ei ole hyvä juttu, koska olen niissä vähän kompelö enkä uskalla tehdä niitä Ninjalle tarpeeksi ajoissa kieltoja pelätessäni. Rata meni ihan ok, mutta yksi rima tippui.

Ninja toinen rata
Neljännelle esteelle lähdin tekemään vekkiä, mutta koira hämmentyi kun vein sitä kohti tyhjää ja lähti kauempana olevia esteitä kohti, tästä pieni ylimääräinen lenkki. Muuten taisi olla sujuvaa menoa, sijoitus 3. eli ei taaskaan riittänyt luvanollaksi, mutta mukavaahan se on silti tehdä puhdasta rataa ja sijoittuakin!

Seuraavissa kisoissa lupaan ohjata Ninjaa rohkeammin, kyllä se osaa ei sitä tarvitse viedä niin varoen.

Pikkis eka rata
2 kertaa puomi ja sekös harmitti jo etukäteen kun puomin ylösnousuilla meillä on vähän ongelmia, koiraa pitää käskyin hidastaa aika paljon. Mutta kontaktit toimi! Käskyinä oli pikkis-ota. Tuloksena hienosti 0 ja sijoitus 4. Vihdoinkin päästiin virheettömästi maaliin asti. 1,5sekuntia nopeammalla ajalla olisi tänään saanut sertin, mutta mistään ei näillä kontakteilla olisi ollut varaa kiriä. Radalla ei myöskään ollut pujottelua, joten sekin taisi meitä “nopeuttaa”.

Pikkis toinen rata
Jäin jälkeen kun koira meni keinulle ja yritti jo siitä karata maaliin. Maalihyppy tosin oli suoraan edessä, mutta kaukana. Hienosti taisteltiin kolmanneksi viimeiselle esteelle asti, mutta siinä taisi haltuunotto käsky unohtua tai tulla liian iloisella äänellä, sillä koira karkasi sinne maaliin vaikka olisi ollut vielä yksi este suoritettavana (reagoi kyllä kieltoihini, mutta omaa liikettä ei enää siinä vaiheessa ollut joten hyppäsi silti). Tuo lopun pyöritys oli kyllä meille vaikein kohta muutenkin. Jälkikäteen ajateltuna toisenlainen ohjaus olis toiminut siinä kohtaa paremmin, mutta enhän ollut suunnitellut että koira ollenkaan lähtee maalihyppyä kohti. Yllätyksenä tulee tällaiset, kun Pikkis normaalisti on hyvin tottelevainen radalla.

Pieksämäki 10.4.

Pikkis eka rata
Persjättö liian hidas ja koira tuli putkesta väärälle puolelle, siitä kosketusvirhe. Tosin hitaus ei ollut luultavasti ainut virhe, jos käsi olisi ollut valmiina vastaanottamaan koiraa, ei Pikkis olisi väärälle puolelle tullut. Luulin vaan että olisin ollut nopeampi. Tuskin silti ilman tuota virhettäkään oltaisiin ihanneaikaan kovin hyvin päästy. Rata oli kyllä törkeän helppo. Ennen rataantutustumista luulin että minun pitää ehtiä loppusuoralla seinän puolelle, mutta totesin että ei tarvitse, vaan en osannut ajatella niin paljoa taaksepäin että olisin tuohon kohtaan suunnitellut vain valssin enkä kiirehtinyt persjätöllä toisaalle.

Pikkis toinen rata
Todella hyvin sujunut rata, mutta liekö unohdin a-esteen alastulokäskyn vai jättikö koira kuuntelematta kun tein takaaleikkausta. Vaikea sanoa kummassa oli syy, silti vähän huono juttu jos Pikkiksellä on nyt tapana singota suoraan eteenpäin jos jään kontaktilla taakse/teen takaaleikkauksen. Sain karjuttua koiran takaisin oikeaan suuntaan, mutta läheltä piti ja rumalta varmasti kuulosti. Vienti olisi ollut heti a-esteeltä vieressä olevaan putkeen. Silti luulen että ei oltaisi tälläkään radalla ihanneaikaan ehditty. Eli kontakteille ja pujottelulle ainakin pitäisi saada enemmän vauhtia. Tietysti koiraa voisi auttaa myös ohjaamalla sitä paremmille juoksulinjoille, mutta en usko että kovin paljoa paremmin niitä toistaiseksi ehtisin tehdä.

Kontaktit onkin työn alla, koska haluan että koiran voisi lähettää tekemään kontaktit itsenäisesti ja nopeammin, nyt sitä joutuu jarruttamaan todella paljon.

Lauantaina tuli hiukan kiire kisapaikalle ja jännitys tuntui alkaneen jo kotona. Yleensä en kyllä tällä tavalla jännitä päinvastoin, mutta Ninjan kanssa vaan kaikki on erilaista kuin Pikkiksen kanssa. Noh, kisapaikalla en ehtinyt päästä jännityksestä eroon kun jo jouduin radalle. Ja se kostautui loppusuoralla, katseeni ei ollut koirassa ja en siksi ehtinyt korjata Ninjan juoksulinjaa, kun Ninjan huomio kiinnittyi joko numerolappuun tai ratatyöntekijään. Tästä lopputuloksena pituuseste loppusuoralla väärään suuntaan eli B-hyppäriltä hyl (ei videota).

Toisella radalla (A-agirata) fiilis oli taas normaali ja teimme nollatuloksen, joka on videolla. Tulos siis -3,94 sijoitus 2. Luva. Jos olisi mennyt yhtään huonommin ei olisi luokanvaihtoon oikeuttavaa luva-tulosta tullut sillä kilpailijoita luokassamme oli vain 6 (tosin vain kaksi nollatulosta).

Pikkiksen kanssa meno oli outoa, tuntui etten osannut enään ohjata Pikkistä ollenkaan ja koirakin teki outoja virheitä, kuten ei hypännyt kakkosestettä ja meni ohi pussista. Nämäkin videolla kunhan saa videon koneelle. Vähän jäi outo fiilis.

Sunnuntaina luulin olevani ajoissa, mutta olinkin jostain syystä katsonut ajan 20 minuuttia väärin. Onneksi rataantutustuminen ei alkanut puolta tuntia ennen ilmoitettua aikaa kuten sääntöjen mukaan on mahdollista sillä silloin olisin missannut koko rataantutustumisen. Rataantutustuminen alkoi vasta varttia ilmoitettua aikaa aiemmin ja kerkesin rataan tutustumiseen ihan ok. Aikaisemmin muiden ratojen katsomisesta on ollut vain hyötyä (on nähnyt mitkä on hankalia kohtia), mutta nyt näin miten kilpakumppanit teki nopeita nollaratoja ja päätin sitten itsekin yrittää mahdollisimman nopeaa suoritusta. Se ei kannattanut, olin puomin jälkeen jo seuraavalla esteellä odottamassa ja näytin koiralle ennenkuin se oli ehtinyt ponnistaa esteelle että aion tehdä valssin ja Ninja kuuliaisena koirana lähti varpaideni suuntaan eli tuli kielto. Seuraava kielto tuli pujottelun jälkeen kun kerroin koiralle että mene muurille mutta samalla oma juoksulilnja hitusen jo näytti seuraavaa estettä kohti ja Ninja käätyi taas sinne.Virheet 10 tulos 13,46 sijoitus 5, kiellot vievät aina paljon aikaa.

Edellisen radan kiirehtimisestä viisastuneena päätin toisella radalla tehdä vain oman suorituksen sitä vauhtia mitä koira tässä vaiheessa kestää. Tuloksena nolla -0,56 sijoitus 3. Tämä ei kuitenkaan riittänyt luokan vaihtoon oikeuttavaksi nollaksi, koska osallistujia oli nyt vain 8. Edellisellä radalla kolmanneksi sijoittuminen olisi riittänyt, koska osallistujia oli 11, mutta kaksi sai sertin siksi osallistujia oli nyt vähemmän eikä meidän aika riittänyt sijoittumaan toiseksi.

Tyytyväinen täytyy silti olla, Ninjan saa vietyä kyllä virheettömästi radan läpi kun vaan muistaa että se ei vielä kaikkea osaa ja on kovasti kiinni minun liikkeen suunnassa. Tästä on hyvä jatkaa, edelleen on jokaisena kisapäivänä tehty yksi puhdas rata. Ja kisapäiviähän on takana vasta viisi, ja taskussa on jo yksi luva-nolla kakkosluokasta.

Pikkiksen radat oli todella vaikeita! En olisi varmasti selvinnyt niistä jos minulla ei olisi ollut “assistentti”-Heidiä joka huolsi koirat (lauantaina Pikkiksen, sunnuntaina molemmat). Pystyin siis täysin keskittymään radan muistamiseen ja suunnitteluun Heidin hoitaessa lämmittelyt ja jäähdyttelyt ohjeideni mukaan. Ekalta radalta nolla viimeiselle esteelle asti josta Pikkis juoksi ohi. Olin niin kovasti keskittynyt muihin vaikeisiin kohtiin etten ollut käynyt katsomassa miten 3 viimeistä estettä on sijoiteltu toisiinsa nähden. Enkä siksi osannut “pakottaa” Pikkistä viimeiselle esteelle, se kyllä olisi onnistunut kun olisin vain juossut Pikkiksen eteen että vaihtoehtona olisi ollut törmääminen minuun tai esteen hyppääminen. Mutta nyt kävi näin, tulos oli jotain 5,36 sijoitus 17/41.

Toinen rata oli vielä vaikeampi, suunnittelin sen kuitenkin hyvin ja virhearvio tuli vain siinä että luulin ehtiväni puomin loppuun koiran kanssa yhtäaikaa, mutta eihän se olisi tuossa kohtaa ollut mitenkään mahdollista kun jouduin varmistamaan puomin ylösnousun, jos koiran olisi voinut itsenäisesti antaa mennä puomille niin suunnitelma olisi ehkä pitänyt. Hienosti Pikkis kuitenkin totteli ei-ei-ei huutojani kun oli jo menossa puomin jälkeen olevalta putkelta keinulle, joka olisi ollut väärä este. Yliaikaa reilu 8,03, mutta sijoitus silti neljäs (osallistujia 40)! Uskomatonta! Muiden epäonni, meidän onni. Kai sitä joskus saattaa palkinnoillekin päästä ja puhtaan nollankin tehdä ilman aikavirheitä. Tänään radat Pikkiksen kanssa sujui loistavasti, tuntui niin hyvältä ja sujuvalta, tällaistä sen olla pitää. Puomin ylösnousu on ollut se meidän kompastuskivi viime aikoina, käskytin sen nyt koiran nimeä hokemalla, se tarkoittaa meillä hidastusta/tarkkana olemista, ja toimi loistavasti. En usko että tulee kuitenkaan toimimaan pitkään, joten jatketaan nami kontaktilla treeneissä ja käskytyksellä Pikkis-ota, pysäytystä en varmaan enää ala vaatimaan, koska alunperin sillä sain aikaan jossain vaiheessa paineistumisen koko puomin ylösnousukontaktille.

Se unohtui radoista kirjoitellessa kokonaan että lauantaina Pikkiksen ekan radan jälkeen lähdin viemään sitä tutulle jäähdyttely lenkille ja loikkasin/juoksin isolta lumikasalta alas. Huonosti kävi, sillä vasen polvilumpio lumpsahti paikoiltaan, mutta onneksi nivelsiteet eivät pettäneet täysin ja meni samantien takaisin paikoilleen. Pidin liikettä yllä ja selvisin toisestakin startista. Kotona viilensin polvea ja lähdin nukkumaan. Aamulla laitettiin siihen kinesioteippiä ja ihan hyvin selvisin sunnuntaistakin, kiitos Heidin niin ei tarvinnut pihalla pelätä liukastuvansa. Nyt tarvitsee olla tarkkana ettei tuo pääsisi uusimaan. Teippiä pidän varmaan kuukauden päivät ainakin.